Menu

Itsenäisen Suomen historia


Itsenäisen Suomen historia on jo yli 100 vuotta. Suomi itsenäistyi vuonna 1917, joten satavuotisjuhlia vietettiin vuonna 2017. Suomen itsenäistyminen tuli ajankohtaiseksi ensimmäisen maailmansodan jälkimainingeissa, kun siellä vallinnut keisarivalta kaatui. Suomalaiset olivat myös menettäneet luottamuksensa Venäjän keisariin, joka oli siihen saakka turvannut Suomen erityisaseman.

Matka alkaa itsenäisenä valtiona

Alku itsenäisenä valtiona oli kuitenkin hieman takkuinen. Monet ulkovallat tunnustivat Suomen itsenäisyyden, mutta maassa oli monia sisäisiä kiistoja. Lopulta Suomen hallitus laati itsenäisyysjulistuksen, joka luettiin senaatin edessä joulukuussa vuonna 1917. Itsenäisyysjulistuksen jälkeen maa toisensa jälkeen tunnusti Suomen itsenäiseksi valtioksi, kuitenkin esimerkiksi Yhdysvallat tunnusti Suomen vasta vuonna 1919.

Suomi etsi siis alussa omaa suuntaansa suurvallan, eli Venäjän vieressä. Yhteyksiä yritettiin Baltian maihin, sekä Puolan suuntaan, mutta ne olivat tuloksettomia. Liittolaista haettiin myös Ruotsin suunnasta, mutta vielä ei ollut sen aika.

Toinen maailmansota

Ensimmäinen todellinen koetinkivi itsenäisen Suomen historiassa nähtiin kun toinen maailmansota puhkesi Euroopassa. Suomi oli suoraan osallisena talvisodassa vuosina 1939 – 1940, jatkosodassa vuosina 1941 – 1944 sekä vielä lopuksi Lapin sodassa. Sisulla ja periksiantamattomuudella Suomi kuitenkin säilytti itsenäisyytensä, vaikka sotaa käytiin usealla rintamalla ja useita vihollisia vastaan. Niin Neuvostoliitto kuin Saksakin olivat sotien aikana liittolaisen ja vihollisen asemassa. Suomi jäikin suurvaltojen pelinappulaksi, joten oli hieno suoritus, että itsenäisyys onnistuttiin säilyttämään.

Uusi alku

Sota-aika runteli pahoin Suomea. Infrastruktuuri oli hajalla ja suomalaisia menetettiin paljon sodan aikana. Tämä oli kuitenkin itsenäisen Suomen historiassa uusi alku. Kovalla työllä maa rakennettiin uudelleen ennalleen. Samalla saatiin valtavaa kokemusta monista tärkeistä asioista. Suomi joutui myös maksamaan sotakorvauksia Neuvostoliitolle ja niinpä Suomeen syntyikin osaamista laivanrakennuksesta sekä konepajateollisuudesta. Suomi onkin nykyisin tunnettu juuri näistä teollisuudenaloistaan, ja ne ovatkin Suomelle hyviä vientituotteita maailmalle.

Suomi siis alkoi teollistua kovaa vauhtia heti sodan jälkeen 50 – sekä 60 – luvulla. Vuosien aikana siirryttiin nopeasti alkeellisesta maatalousyhteiskunnasta teolliseen yhteyskuntaan. Myös kaupungistuminen alkoi voimakkaammin noina vuosina ja jo 1970-luvulla merkittävä osa suomalaisista asui kaupungeissa.

Sota jätti myös jälkensä suomalaisiin ja pitkään elettiinkin kylmän sodan aikaa, jossa suurvallat kalisuttelivat sapeleitaan aina tietyn väliajoin. Tämä kuitenkin päättyi Berliinin muurin murtumiseen vuonna 1991, joka nähtiin positiivisena asiana suomalaisille. Sitä se luonnollisesti olikin, mutta tämä merkittävä tapahtuma jäi sen asian varjoon, että Suomi oli ajautumassa pahaan lamaan. Maailmantalous syöksyi alaspäin ja se iski pahasti Euroopan reunalla olevaan pieneen Suomeen. Suomen lamaan vaikutti monia asioita. Niin nurinkurista kuin se olikin, juuri Neuvostoliiton romahtaminen oli merkittävä Suomen lamaan vaikuttanut asia. Siinä missä kylmän sodan loppua juhlittiin, romahti Suomen ulkomaankauppa Neuvostoliittoon, sen ollessa parhaimmillaan jopa 20 prosenttia Suomen viennistä. Toinen merkittävä syy lamaan oli 1980 – luvulla ilmennyt rahamarkkinoiden liian nopea vapautuminen sekä vahva Suomen markka.

Uusi nousu

Jälleen kerran suomalaisten sisukkuutta koeteltiin. Laman jäljiltä Suomessa moni yritys teki konkurssin ja työttömyysaste nousi 3,5 prosentista lähes 20 prosenttiin. Julkinen talous oli helisemässä näin korkean työttömyysasteen kanssa ja lisäksi investoinnit ja kulutus putosivat pohjalukemiin. Lama oli kuitenkin paikallinen, lähinnä pohjoismaita koskettanut lama ja pian Suomenkin talous alkoi elpyä. Johtotähtenä voidaan nähdä Nokia, joka teki nousua maailman huipulle 1990 – luvun puolesta välistä lähtien. Nokia vetikin koko Suomen valtion uuteen kukoistukseen, ollen jo milleniumin aikaan maailman suurin matkapuhelinten valmistaja.

Yhtenä merkittävä tapahtumana voidaan myös pitää Suomen miesten jääkiekkojoukkueen ensimmäistä maailmanmestaruutta vuonna 1995, joka pisti torit ja kaupungit sekaisin ympäri maata. Suomalaiset alkoivat uskoa itseensä, että mikä tahansa on mahdollista ja että mistä tahansa selvitään. Tämä valoi uskoa myös talouteen, joka sitten samoihin aikoihin alkoikin elpyä.

Suomi on siis kestänyt monta myllerrystä ja on osoittanut muille kansoille, että piskuisesta pohjolan maasta tulee sisukkaita ihmisiä.